Ookami ja kevät (?) 2020

Taas on aikaa vierähtänyt, mutta nyt ei voi pistää kiireen syyksi.

Hyvin alkanut nuortenpajakin meni sitten coronan takia tauolle, aluksi kuukaudeksi, sitten toiseksikin. Mutta vain pari päivää välikauden pidentämisen jälkeen kunta tekikin ryhtiliikkeen ja aloitti etäpajan kännyjen/sähköpostin välityksellä. Omalla kohdallani se on 2 kertaa / 4 tuntia per viikko.

Mutta seuraavaksi; juuri kun sain yhteishaun tehtyä, tuli ilmoitus poikkeusellisista pääsykoe järjestelyistä corona-viruksen takia. Ei perskuta... pari hetkeä sen jälkeen kyllä ahdisti, mutta se meni omalla painollaan ohi, nyt odotellaan mitä tiedotetaan opintopolun kautta.

Eli nyt sitten nyhvätään kotosalla, ainoana erona normaaliin työttömyyteen on se, että pari päivää viikossa pitää vahdata puhelinta ja sähköpostia etäpajan merkeissä...

Tai no, keksinhän mie jotain tekemistä, kun mummojen perintönä jääneistä langoista päätin ruveta nysväämään iso-äidin neliöistä tehtyä peittoa. Ja ranne&sormet kiittää... not. Maksimissaan 3-4 neliötä (10 cm x 10 cm) antaa tehdä. Kaikki ylimääräinen sen jälkeen ja käet kiittää seuraavana päivänä.

Ookami kiittää. kumartaa ja toivoo kaikille terveyttä.... <3 

Ookami ja 2020 alkutunnelmat

Taasen on vierähtänyt tovi, pajatoiminta veikin odotettua enemmän mehuja...

Muttah... joulu sujui aika lailla vanhaan malliin, tämän vuden parhaimmistoa lahjojen puolesta oli läjä herkkuja, Pokemon sword ja kaverin tilaama historia- lehden vuosikerta <3.

Vuoden vaihdetta juhlittiin sitten Pokemon go:n kanssa Tornio/ Haaparanta alueen ilotuksissa. Hieman kauempana kuin vakiopaikka mutta kannatti, sillä ohjelmistossa oli tulishow x2 .... <3<3 Ilotulitusten välissä pääsi kauppakeskukseen lämmittelemään ja istumaan, jos oli tarvis ja Hesburgerkin oli jos olisi sattunut nälkä yllättämään.

Mutta mites sitten loppu vuosi? Sain tänään tiedon että saan jatkaa nuorten pajalla ainakin seuraavat 3 kk. Sen jälkeen alkaa taas yhteishaku sekoilut. Ouluun ainakin haen, muusta en ole varma.

Töitäkin pitäisi löytää, työkkäri huohottaa taas niskaan sen suhteen. Mitäköhän luulevat että olen tässä yrittänyt tehdä? Tanssia Tangoa??? 

Ookami toivottaa hyvää vuoden alkua ~  

Ookami ja yllättäen alkanut talvi.

Nyt pääsikin käymään odotettua pidempi tauko, anteeksi siitä.

Parvekepuutarha antoi loppujen lopuksi kelpo sadon, kaikkea riittää pitkälti ensi vuoden puolelle.

Kesätyöt loppuivat odotetusti kun museo meni kiinni talveksi eikä ensi kesästä ole varmuutta.

Pari päivää töiden loppumisen jälkeen oli KV- markkinat varsin vetisissä tunnelmissa. Kävimme kuitenkin koko perheen voimin kietämässä.

Lumi saapui kotikonnuilleni yllättävän aikaisin , 31.10. Sen jälkeen on tuprutellut lisää lähes päivittäin, joten tuskin se enää tuosta sulaa....

Ookami kiittää, kuittaa ja etsii lämpöisempiä vaatteita ~

Ookamin kesää ~

Hupsista, taas venähti luvattoman paljon... Muttah...

Loppuaika ennen pajan kesälomalle jääntiä meni samaan tahtiin kuin alkukin. Sain sen kautta jopa kesätöitä, jotka jatkuvat vielä elokuun loppupuolelle!!! 

Pääsin kahdeksi kuukaudeksi kotiseutu museolle vetäjäksi, hiljaistahan siellä välillä on, mutta lukemisen ja kännykän välillä aika kuluu suhteellisen hyvin. Pitkien työpäivien jälkeen tosin ei meinaa energia muuhun kuin sohvan nurkkaan jumittamiseen...

Parvekepuutarhalla ei tule olemaan kovin mahtava sato, kiitos alkukesän vaihtelevien säiden. Kunnollinen sato tulee persiljasta, chilistä, oreganosta ja tinjamista. Mintusta, tillistä ja sitruunamelissasta  en osaa vielä sanoa. Kiinansipuli ei ota itääkseen sitten millään...

Ookami kiittää ja kuittaa ~

Ookami ja pajailu I

Taas on vierähtänyt hetki edellisestä merkinnästä, anteeksi siitä. Paja on vain yksinkeraisesti imenyt mehuja sitä tahtia, ettei mitään julkaisukelpoista saa kirjoitettua. ; /

Mutta tosiaan, paja on sujunut paremmin kuin odotin, ei jo vamiiksi nuivaa vetäjää, ei es-jonneja tai pissi-liisoja. En kuitenkaan kutsuisi heitä vielä ystäviksi, mutta siedettäviä he ovat.

Puutarha hommissa on ollut kiva extra, kun emäntä osti uusia kukkasipuleita maahan laitettavaksi ja antanut raivata / pienentää vanhoja istutuksia. Laitettiin osa multiin jo pääsiäisen aikoihin ja ensimmäiset alkaa jo puskea vartta pinnalle. Parveke puutarha odottelee lämpimämpien öiden tuloa...

Ookami kiittää ja kuittaa... ~ 

Ookamin uudet tuulet

Luulin että saisin ola edes hetken rauhassa "Nuorten ystävät" projektin jälkeen, mut tökäri päätti toisin... :/ Minut tuupattiin seuraavaksi pajatoimintaan... -_-' Ainakin kuukauden verran pitää kokeilla ja jos haluaa lopettaa pitää olla hyvä syy... eli ilmeisesti joko työpaikka tai opiskelupaikka.  Voi vattu...

Nyt ois hyvä aika päästä Ouluun opiskelemaan...alkaa ilmeisesti olemaan vikoja kertoja kun pitävät pääsykokeita. Sitten siirrytään pelkkien todistusten / YO- kokeiden numeroiden kyylämiseen ja niiden mukaan pääset tai et. Sitten minun onkin turha hakea, kun kummastakin arvosana lähes sama, arvosana ei ihan alhainen, mutta ei ihan ysi-kymppi tasoakaan. Tervetuloa Reilukerhoon... 

Jaa miksen mene nostamaan YO:n arvosanaa? Se kuule maksaa, ja tällä hetkellä tuista ei jää edes sen vertaa pakollisten ostosten / maksujen / laskujen jälkeen, että rahnut riittäisi. Lisäksi tarvitsisin täydellisen mielenrauhan, ei stressiä, ahdistusta tai muuta turhaa pashaa sotkemaan pasmoja valmistautumisaikana / eli, työkkärin ja kelan pitäisi jättää mut rauhaan, mutta ei tule tapahtumaan.)

Mutta käytyäni tutustumassa kyseisen pajan toimintaan, mieleeni heräsi kysymys tutkiessani pajan viikkokalenteria; Olettaako nykyajan vetäjät / työkkärin tädit että kun olet pitkäaikaistyötön ja asut vielä vajaa kolmikymppisenä kotona olet sekä uusavuton että linnottaudut kämppääsi?!?!?!?

Se ajatus mulle ainakin tuli, mutta en kehdannut siinä tilanteessa älähtää asiasta.

Ensinnäkin uusavuttomuus - Emäntä on antanut minun pyöriä kokkailu / leipomishommista pienestä pitäen, kyllä siinä väkisinkin oppii jotain parissa vuosikymmenessä!!! Siitä huolimatta köksäntunnit oli kamalia erään kiusaajan takia, joten en odota kovin innolla kokkaushetkiä pajalla...

Toiseksi: Se etää asun vielä vanhempieni luona ei tarkoita sitä, ettenkö ikinä kävisi missään. Rahat on kyllä vähissä juu, mutta 1) osaan säästää reissuihin/ tavaroihin, siihen menee vaan tuhotoman pitkä aika. 2) mie olen enemmän poissä tästä kämpästä kuin meidän emnäntä, mulla on kavereita, eikä aina ees tartte välttämättä mennä mihinkään, missä tarvitsee rahaa.

Ja kolmanneksi; se etä olen työttömänä, se ei tarkoita etteikö olisi kavereita / sosiaalista elämää. Myönnetään, lämpenen hitaasti ihmisille, joillekkin en ollenkaan. Ja jos jotain vähemmän siedän, niin sitä että pakotetaan sosialisoitumaan vastentahtoisesti jonkun / joidenkin kanssa joihin en haluaisi tutustua ollenkaan. Myönnetään, en ole tavannut muita ryhmäläisiä vielä, mutta mitä voin odottaa kun tiedän jo nyt että olen siellä se vanhin fossiili ja loput tod. näk. väliin tipahtaneita ysiluokan jälkeen / lukion tai amiksen kesken jättäneitä... ei mikään imarteleva mielikuva.

Mitäs tässä nyt sitten sanoisi yhteenvedoksi... pashalta reissulta kuulostaa, mutta kokeillaan silti...?

Ookami kiittää ja kumartaa ~

Ookamin lopputalven mietinnät

Ohos, kylläpä aika on rientänyt... eikä ole tapahtunut oikeastaan mitään...

On tullut pelailtua Yokai watchia 3 nds:llä, PoGoa puhelimella ja aloitinpa uudelleen ristipisto-harrastuksen.  Lukemisen suhteen olen hieman laiskistunut, mutta kyllä se into taas pian löytyy.

Säät ovat olleet muuten nättejä, mutta täällä päin on järjettömän liukasta ja huonosti hiekoitettu, joten ei tee paljoa mieli lähteä mihinkään kävellen... hyvä ettei katko raajojaan jo autolle kävellessä...

Töitä? Haettu on kissojen ja koirien kanssa, eikä löydy; pitäköön tunkkinsa. Tämä alkaa olemaan naurettavaa...

Kohta on taas laitettava yliopistohaku opintopolun kautta, josko tällä kertaa onnistaisi...?

~ Ookami kiittää, kuittaa ja tarjoaa keksejä